Toukokuun 6. on kansainvälinen Älä laihduta-päivä (No Diet Day). Sen perusti Mary Evans Young, jolla on itsellä henkilökohtaista kokemusta syömishäiriöistä. Suomessa Syömishäiriöisten liitto Syli ry on järjestänyt päivää valtakunnallisesti vuodesta 2010 lähtien.

Päivän tarkoituksena ei ole juhlia hedonismia vaan ravistella kehoon ja syömiseen liittyviä ennakkoluuloja ja luutumia. Älä laihduta -päivän teesit ovat seuraavat:

1. Jokainen voi ja saa hyväksyä kehonsa sellaisena kuin se on.
2. Ihminen voi elää terveellisesti ja olla terve riippumatta siitä, minkä kokoinen on.
3. Moni elää näennäisesti terveellistä elämää.
4. Laihduttamiseen liittyy riskejä.
5. Ruokarauha kuuluu kaikille.

Ajatus kehopositiivisesta maailmasta, jossa ihminen saisi olla minkä kokoinen tai millainen tahansa ja tulla hyväksytyksi, on vielä kaukana. Pullea nainen uimahallissa, pienikokoinen mies punttisalilla, yli 180 cm pitkä tyttö ostarilla, transnuori tai muunsukupuolinen missä vain – kaikki he kohtaavat katseita, ilmeitä ja jopa sanoja, jotka loukkaavat. Älä laihduta -päivän yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että tasa-arvoisuus tarkoittaa myös kaikkia kehon muotoja.
Ruokaan liittyvät häiriöt ja tunnesyöminen ovat addiktioista hankalimpia hoitaa, koska ruokaa ei voi jättää kokonaan. Siinä missä alkoholistille tai peliriippuvaiselle suositellaan totaalikieltäytymistä, ruokaan täytyy riippuvaisen tai syömishäiriöisen muodostaa uusi, kohtuullisuuteen ja hyväksyntään pohjautuva suhde. Usein uusi positiivinen suhde ei koske vain ruokaa, vaan nimenomaan itsen, oman kehon ja mielen rakastamista. Ja polulla tasapainoiseen ruoka- ja kehosuhteeseen mennään valitettavan usein laidasta laitaan, ennen kuin keskitie löytyy.

Laihduttaminen ei ole kenellekään terveellistä, jos se on jojottelua kiduttavan nälkäkuurin ja totaalirepsahduksen välillä. Se ei ole myöskään tehokasta painonhallintaa, vaan tällainen laihduttaminen ei kestä ja tulokset ovat väliaikaisia. Usein epäonnistuminen tällaisessa epärealistisessa tavoitteessa saa aikaan vain ihmisen itsekunnioituksen musertumisen ja synkkiä itsesyytöksiä. Eikä ihminen, joka sanoo vihaavansa itseään, useinkaan motivoidu tekemään itselleen hyvää.

Laihduttaminen ei myöskään ole terveellinen elämäntapa. Jos ihminen ihannoi superhoikkaa ulkomuotoa ja soimaa itseään jokaisesta hiilihydraatin murusesta tai väsyttää itsensä ylettömällä liikunnalla, ei hän elä terveellistä elämää. Hänen mielenterveytensä saattaa olla heikossa kantimissa, kun ruumis kamppailee koko ajan säästöliekillä. Myöskään ortoreksia eli liiallinen terveyden vaaliminen ruuassa ole hyväksi – sekin on sairaus, niin kuin ruuan liiallisuus tai liian vähäisyys.

Siksi ruuasta pitäisi puhua entistä positiivisempaan sävyyn. Ruoka ei ole vain bensiiniä moottoriin, mutta sitäkin se on. On mahdotonta toimia ilman energiaa. Ruokahetki voi olla myös nautinto, sosiaalinen tapahtuma, taide-elämys. Ruoka on kulttuuria, tapa kertoa kuka olen. Ruuan ei tarvitse olla tiettyjä numeroita, kaloreita tai määriä, ollakseen terveellistä. Ruokaa ei myöskään tarvitse koskaan ansaita. Terveellisyys on lisäksi joustavaa ja terveellinen ruokasuhde salliva.

Yhteenvetona sanoisin, että kehopositiivisuus ei tarkoita, etteikö omasta kehosta tulisi pitää huolta. Mutta pakonomainen laihduttaminen ei ole vastaus – terveellinen elämäntapa on. Terveelliseen elämäntapaan kuuluu olennaisena osana mielenterveyden hyvinvointi: Pidä itsestäsi huolta ja pidä itsestäsi, jokainen päivä.

Tunnelukot
Tiedostatko tunnelukkosi ja olet ehkä jo työstänytkin niitä? Usein työskentelyn alku ja prosessin alkuunpano on kaikkein vaikeinta. Tarvitsetko apua ja kanssakulkijaa ottamaan selvää tunnelukoistasi? Me Mielipajassa autamme sinua kartoittamaan tunnelukkosi ja pohdimme yhdessä selviytymiskeinojasi.

Onko sinulla muistoja lapsuuden epämukavista tilanteista, jotka aktivoituvat nyt aikuisuudessa? Johtuen tunnelukoista, niin sinulla on ehkä haitallisia tapoja tai käyttäytymismalleja elämässäsi, joista on hankala luopua. Kun olet päässyt avullamme alkuun, voit huomata tuloksia parempaan oman ja läheistesikin hyvinvoinnin suhteen.

Tunnetaitojen hallitseminen johtaa eittämättä hyvään elämään. Pidämme usein huolta fyysisestä kunnostamme, mutta mielen ja tunteiden eli psyykkisen ja emotionaalisen puolen hoitaminen on yhtä elintärkeää tasapainon saavuttamiseksi elämässämme.

Tunnelukot:
Ottavatko tunteet sinussa usein vaikeissa tilanteissa ylivallan? Onko ihmissuhteissasi jatkuvia väärinymmärryksiä tai käyttäydytkö itseäsi ja muita kohtaan haitallisella tavalla? Mikä tuottaa sinulle toistuvaa huonovointisuutta? Tunnelukot näyttäytyvät elämässä vaikeutena säädellä ja tunnistaa omia tunteitaan. Tunnelukkojen syntyyn vaikuttavat
myrkylliset kokemukset, perustarpeiden täyttymättömyys, traumatisoituminen, uhriksi joutuminen ja kaltoin kohtelu. Mutta myös liiallinen erityisasema, karaisemattomuus normaaleille turhautumisille sekä samaistuminen itselle tärkeään ihmiseen.

Tunnelukot voivat ilmetä ajatuksina, tunteina tai käytöksenä. Ne kehittyvät tiettyjen skeemojen eli opittujen mallien tuloksena tunnettujen kivuliaiden ja ylivoimaisten tunteiden välttämiseksi. Mallit syntyvät jo pitkälti 7 vuoden aikana
lapsuudessa. Tunnelukot voivat olla avuksi lapsuudessa, koska ne mahdollistavat selviytymisen. Aikuisena ne kuitenkin vain vahvistavat skeemoja. Sille millaiset skeemat johtavat minkäkin laisiin tunnelukkoihin ei ole tiettyjä sääntöjä. 

18 haitallista skeemaa eli tunnelukkoa ovat: alistuminen, emotionaalinen estyneisyys, epäonnistuminen, hylkääminen,
hyväksynnän haku, kaltoin kohtelu, kietoutuneisuus, oikeutus, pessimistisyys, rankaisevuus, riippuvuus, riittämätön itsekontrolli, suojattomuus, tunnevaje, uhrautuminen, ulkopuolisuus, vaativuus ja vajavuus. (Juhani Laaksonen 2021)

Useimmat ihmiset kipuilevat mielihyvän ja mielipahan tuntemusten välillä päivittäin. Kaipaamme onnellisuutta ja haluamme välttää ahdistuksen tunnetta. Kukapa ei haluaisi olla tasapainoinen, elää mielekästä elämää, olla tyytyväinen toimissaan ja energinen. Lista tyytyväisyyden mittareista ja aikaansaamisen vaatimuksista on loputon. Ankaran itsekritiikin saattamana saatamme tehdä listaa omista virheistämme, vioistamme ja puutteistamme tai käyttää paljon aikaa asioiden murehtimiseen ja vatvomiseen. Vaatimusten lisäksi kuormitamme mieltämme jatkuvasti ulkopuolelta tulevilla paineilla ja uhkauksilla. Jos vaatimukset tulevat oman itsen ulkopuolelta, miksi me sitten kuuntelemme niitä ja uskomme niiden olevan arvokkaita ja tavoiteltavia asioita omassa elämässämme?

Ihmiset saavat mielihyvän ja onnellisuuden tunteet eri asioista: omien tavoitteiden saavuttamisesta, taloudellisesta menestymisestä, vaikeuksien voittamisesta, perheestä, läheisistä ja lukemattomista muista asioista. Yllättävää on, että useiden tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää eniten ihmisten onnellisuutta ja mielihyvän tunteita. Itsekkyyden ja narsistisuuden aikakaudella on siis myös toisenlaiset kasvot.

Muutoksen haluaminen elämässä on kaikille tuttua, mutta eri kanavien tarjoamien ohjeiden käyttöönotto ja toteutus on sitten jo eri asia. Esimerkkinä vaikkapa kaikille tuttu vuosittain toistuva tammikuinen laihdutuskuurin ja uuden elämäntyylin aloittaminen. Alla on Viiden minuutin terapiaharjoitus. Se voi toimia kiireiselle ja malttamattomalle mielelle rauhoittajana ja muutoksen alullepanijana.

Ajasta kello ja mieti mielessäsi viiden minuutin terapiaa:
- Kuljetko sillä polulla, joka vie sinua arvostamasi asioita kohden?
- Miten tavoittelet arvostamiasi asioita elämässäsi?
- Mitkä asiat estävät tai hidastavat aloittamista tai etenemistäsi tavoitteiden saavuttamisessa?
- Mitkä tekijät auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Onnellisuus on tavoiteltava tunne, mutta se on vain tunne. Toisinaan on hyvä pysähtyä miettimään, miten oman elämänsä haluaa elää. Tavoitteleeko suuria ja mahdottomia unelmiaan jatkuvassa ahdistuksen tunteessa, vai tyytyykö vaatimattomaan ja tylsään elämään? Jos nyt tarkemmin ajatellaan, miksi ihmisen pitäisi olla koko ajan onnellinen ja velloa mielihyvän tunteessa?

Jos muutosta kaipaa, niin sen voi sysätä alulle voi olla joku tapahtuma, ihminen tai tunne. Mainion tuuppauksen oman elämän muutokselle voi tarjota myös terapeutti, jonka kanssa keskustelu voi saada uusia sävyjä ja uria.

Joku viisas on kiteyttänyt: ”On parempi ratkoa ongelmia tuntia viikossa kirkkaasti kuin kaiken
aikaan sumeasti.” Nokkela neuvo, jota kannattaa harkita noudatettavaksi.

Tervetuloa!

Kirjoittaja: Anne, Mielipaja